Jyväskylän Jigotain taijiseura täytti vastikään kunnioitettavat 20 vuotta. Tätä juhlistettiin Shifun leirillä, jonka ohjelmassa oli qigong-sarja Yi Jin Jing, 24, ja kilpamiekkasarja. Me ehdimme Oulusta osallistumaan näistä vain jälkimmäiseen. Kulkuneuvoihin liittyvästä epäonnesta huolimatta Marita pääsi kaartamaan pihastaan aamu-puoliyhdeksältä lauantaina, ja noukki kyytiinsä Akin, Meimin ja minut. Mini-Remo oli tottakai myös mukana, turvallisesti köytettynä takapenkin turvavöihin.
Matkalla riitti juttua mm. Akin taannoisesta matkasta Kiinaan. Akin reppuun oli kiivennyt Wudang-vuorella mukaan pieni kullanvärinen apina, jonka oli määrä siirtyä seuraltamme jyväskyläläisten haltuun. Mini-Remo sai siitä heti uuden kaverin. Erilaisia nimiehdotuksia pyöriteltiin, mutta lopulta päätimme ristiä otuksen Jīniksi (jīn=kulta). Se on aika äänekäs kaveri, mikä selvisi siinä vaiheessa kun yritimme piilotella sitä jyväskyläläisten katseilta ennen h-hetkeä…
Leirille lähtö oli minulle henkilökohtaisesti erityinen juttu,
koska aloitin alunperin taijin harrastamisen juuri Jyväskylän Jigotaissa. Vaikka minulla on ollut tapana kokeilla lyhyen aikaa erilaisia lajeja ja harrastuksia, taiji tuli elämääni jäädäkseen. Taiji osoittautui mahtavaksi vastapainoksi yliopisto-opinnoille etenkin keskittymiskykyä koettelevassa graduvaiheessa. Muutettuani Jyväskylästä pois pystyin olemaan puoli vuotta ilman lajia, kunnes minun oli etsiydyttävä Oulun Taiji-seuran riveihin.
Jyväskylään saavuttuamme jätimme ensin Akin kyydistä kirjautumaan hotelliin, ja riensimme itse ravintoa etsimään. Soppaa lusikoidessamme whatsapp ilmoitti, että Aki olikin löytänyt jostakin rakennusmessut ja muuta tekemistä! Saatoimme vähän kuljailla takaisin kuvaviestien muodossa… ennen kuin suuntasimme kampukselle Ryhtilän treenipaikkaan. Kyllä se Akikin sinne sitten lopulta ilmestyi.
Heti Ryhtilän ovella meitä oli vastassa tutut kiinalaiset kasvot! Zhangia ja jyväskyläläisiä oli todella hauska nähdä pitkästä aikaa, ja salissa oli hieno tunnelma heilutella porukalla miekkaa keväisessä auringonpaisteessa. Sitten viime näkemän mukaan oli liittynyt uutta verta, ja olipa leirillä myös kuopiolaisedustus Outi. Jigotain ohjaajista Matti ja Jukka olivat osallistuneet syyskaudella Oulussa pitämällemme leirille. Tämä olikin meiltä tavallaan vastavierailu, ja osa meistä sai katon päämme päälle Jukan hoteista. Paikallisille harrastajille miekkasarja oli vielä osittain hieman hämärän peitossa, sillä he olivat ehtineet sarjassa puoleen väliin ennen leiriä. Me oululaiset keskityimme hiomaan sarjan yksityiskohtia ja tasoittelemaan omia sudenkuoppia.
Hauskan leiripäivän päätteeksi siirryimme kiinalais-japanilaiseen ravintolaan illalliselle ja juhlapuheita kuulemaan. Jyväskylän väki oli totutun rauhallista ja miltei ”zen”, mutta innokas seurueemme sai porukan mukaan jatkamaan iltaa vielä baarinkin puolelle…
.
Seuraavana aamuna saattoi hieman väsymys painaa silmää, mutta Shifuun se ei vaikuttanut. Hän veti meille elämämme miekkatreenit; taukoja ei juuri pidetty. ”Lähteekö taju, vai lähteekö henki”, saattoi joku nimeltä mainitsematon harrastaja todeta… Mutta mehän pidämme haasteista! Miekkaosuudesta jäi mitä loistavin fiilis, ja taidettiin oppiakin jotakin! Kilpamiekkasarjan opettajallemme Aulille terveisiä ja kiitokset – Shifun sanoin aika hyvin vedettiin! 😉
.
.
Paluumatkalla noukimme kyytiin seuralaisemme Sirpan, ja rullasimme väsyneinä mutta onnellisina takaisin koto-Ouluun. Nyt jäämme odottelemaan kevätleiriämme, joka on jo lyöty lukkoon viikonlopulle 20.–22.5. Kiitos ja Onnea, Jyväskylän Jigotai ry. taiji-jaos! Tervetuloa Ouluun!
-Mirkka