Täna aamulla lähdin aikaisemmin, vähän ennen kuutta, vuorelle juoksemaan, koska ohjelma alkoi jo klo 8. Oli täysin pimeää, eikä tiellä olut valoja eikä myöskään yhtään liikennettä.
Aamiainen tuttuun tapaan ja sitten olikin aika pakkautua busseihin kohti Wudang-vuoren huippua, joka on n. 45 minuutin bussimatkan päässä hotellilta. Varsinainen asutus loppuu hotellille, siitä eteenpäin on metsäistä vuoren rinteellä kulkevaa tietä.
Ilma oli viileähkö ja pilvinen, vuoren rinteillä hieman lunta. Minulle matka oli toinen, ensimmäisen ollessa 2013 kesällä, Wuhanin reissun yhteydessä, jolla myös olivat oulusta mukana Jenni, Auli, Joni, Eero, Juha ja Sari. Vuoren alueella on kymmeniä temppeleitä, ja koko alueen katselemiseen menisi kuukausia. Vuorin on yksi neljästä kiinan pyhästä vuoresta ja Taolaisuuden syntypaikka. Alue on myöskin UNESCO:n maailmanperintökohde vuodesta 1992 lähtien. Kaikki vuorella onkin Taolaisuuteen liittyvää. Alue on myös kuuluisa taistelulajeistaan. Tärkein alueen papeista on Zhang Sanfeng, jota myös pidetään Taijiquanin perustajana. Häntä myös palvotaan yhtenä tärkeimmistä alueen temppeleissä. Kerrotaan, että hän keksi taijiquanin nähtyään harakan ja käärmeen taistelevan. Muita alueella kehitettyjä taistelulajeja ovat mm. Baguazhang ja Xingyiquan. Lisäksi alueella on oma Wudang-tyylin taijiquan. Alueella on myös lukuisia toimivia taistelulajikouluja, joihin myös ulkomaalaiset voivat mennä opiskelemaan. Temppelit myös ovat toimivia Taolaisuuden harjoittamisessa. Lähes kaikki alueen papit myös osaavat Taijia tai muita lajeja. Vuori on useiden elokuvien kuvauspaikka. Esimerkisi Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme-elokuvan loppukohtaus on vuorelta samoin osa uuden Karate Kid-elokuvan kohtauksista. Korkein Wudangin 72 huipusta on 1 613 metriin kohoava Tiānzhù (天柱, Taivaanpilari), josta aloitimme. Vuoren muoto muistuttaa kilpikonnaa ja käärmetä, jotka ovat tärkeät symbolit Taolaisessa alkemiassa. Tämä on myös nähtävissä vuorelle mennessä. Samoin koko reitti vuorenhuiopulle voidaan liittää samaan aihepiiriin.
Vuoren juurella on pieni kylä, josta lähtee kaapelirata vuoren puoleen väliin, jossa oli laajahko vanha temppleialue.
Kiersimme alueen temppelit ja sitten alkoi nousu jyrkkiä ja kapeita portaita kohti huippua, Tiānzhùita, jossa on Kultainen halli (金殿, Jīndiàn) Näkymät reitin varrelta ja huipulta ovat uskomattoman upeat, kuten myös temppelitkin. Oli myös mukavaa vierailla vuorella eri vuodenaikaan ja nähdä lunta rinteillä!
Palattuamme alas oli vuorossa lounas paikallisessa ravintolassa.
Sieltä jatkoimme busseilla seuraavaan kohteeseemme erään prinssin rakennuttamaan temppeliin, josta jatkoimme pienelle järvelle, jossa pääsimme tarkkailemaan ja ruokkimaan pieniä apinoita.
Apinoita näkyi myös runsaasti tien vierellä olevissa puissa. Useat ryhmästämme intoituivat myös ottamaan kuvia erilaisista qigong- ja taistelulajiasennoista inspiroivassa ympäristössä.
Viimeisenä kohteena oli omasta mielestäni yksi vaikuttavimmista ja hienoimmista temppelistä, Purppurapilven tempeli. Se on rakennettu 1119-26, uudelleen rakennettu 1413 ja laajennettu 1803-20. Tunnelma on kuin suoraan Robert Van Gulikin Tuomari Dee-kirjoista! Paikan fengshui on optimaalinen, temppelin takana on vuori, sivuilla pienemmät vuoret ja edessä vettä. Kuten yleensäkin, temppelialue koostuu useista peräkkäisistä pihoista, joiden vierellä on halleja, kohti varsinasita pää-temppeliä. Pihat ovat rinteessä ja nousevat asteittain.
Takaisin hotellin illallisella olimme n. klo 19. Eilisen tapaan menin vielä hotellin aula-teehuoneeseen juomaan pari pannullista Wudang-vuoren vihreää teetä ja kirjoittamaan tätä postitusta. Tuntuu siltä, että tämä päivä on ollut niin vaiheikas ja paljon nähtävää, että olisi kulunut useampikin päivä!
Yksi vastaus aiheeseen “Wudang Shan, 3. päivä, tiistai 23.2.2015”
Kiitos taas hienosta kuvatarinasta.
Matkakuume senkun nousee.
Kylläpäs teitä siellä hemmotellaan luksus aterioilla, ovat varmaan yhtä herkullisia kuin näköisiä.
Kiva katella ja lukia tämmösiä ilta tarinoita ennen nukkumaanmenoa.
Sweet dreams 🙂